Varishakua

Tänään treenattiin taas noutoa ja hakuruutua. Tällä kertaa variksilla =) Näin ensimmäisellä kerralla harjoiteltiin ihan vain neljällä variksella.

Kävin alkuun heittämässä linnut puolikaareen n. 50 m päähän. Linnuilla reipas väli toisiinsa nähden. Vastatuuleen, näin alkuun helpompi lähteä etsimään. Kapu istumassa ja odottamassa, oli ihan täpinöissään =) Vielä remmissä, mut jahka tässä treenataan, saa jäädä vapaana odottamaan, kun käyn viemässä linnut.


Sitten vain Kapu etsimään, en käyttänyt nouda sanaa vaan hakuun- käskytystä.
Ideana siinä, et jos Kapu törmää maastossa kylmään riistaan, tuo sen minulle, koska ajattelee minun sen sinne vieneen. Eli kaikki riista maastossa on minun ja se tuodaan minulle =)

Vauhti reipas =)

Harjoituksessa saatiin treenattua:

- Paikallaoloa


- Suunnan katsominen noudon lähetyksessä


- Tuulen käyttöä


- Sitkeyttä ja luottoa minuun (kun pyydän etsimään, siellä on varmasti lintu)


- Tarttuminen ja kantaminen


- Luovutus

Luu löytyi myös...

Et näin hyvänmakuinen harmaatakki...

Eli ihan kiva treeni! Kahteen kertaan tein ruudun eri maastopohjalle. Selvästi Kapu näytti nauttivan treenistä, tekikin niin hyvin, ettei mulla ole nokan koputtamista =D Seuraavalla kerralla teen sitten viidellä variksella ja isommalle alueelle.

Välillä käytiin jäähdyttelemässä, vesitreeniä lelun kanssa ;)

Pientä neuvottelua ;)

On se vaan ihanaa, kun koira työskentelee mielellään ja tekee suoritukset vauhdilla! Kapun liikkumisessa ja tekemisessä kuvastuu iloisuus, mikä on mulle taas palkka =)))

Kapu "rauhoitu"-käskyn alla... =)

Noutotreeniä

Taas on tullut aika heittää vesilintua =)
Vesityötreenit on aloitettu ja mukavasti meni. Muutamia kohtia täytyy hioa, mut itse suoritus on hyvä. Selkeä parannus viime vuoteen on tarttuminen sorsaan =) Otti kyl viime vuonnakin suuhun, mut alkuun oli sellaista pientä nyppimistä, selkeästi oli epämiellyttävä tehtävä. Nyt ottaa reippaasti suuhun, pitää varmasti, eikä leuat käy yhtään.
Edelleen rauhassa veteen, hyvin menee pitkänkin matkan, kunnolla lintu suuhun ja luovutus eteen istuen =)






Hiomiskohdat onkin ennen noutoa... Taas kerran harjoitellaan malttia, malttia ja vielä kerran malttia. Kapu on ehdollistunut laukauksen ääneen =( Lähestulkoon aina, kun on kuullut laukauksen, on saanut noutaa. Eli tilanne on nyt se, että laukauksen kuulessaan on ihan hirveessä täpinässä, et mihin suuntaan ampaisee, vaikka ei olisi nähnyt mitään heitettävän/mikään putoavan. Välillä saattaa kiusaus viedä voiton =(
Eli laukaus, josta on seurannut nouto on tehnyt meille tällaisen toimintamallin: laukaus -> reipas eteenmeno. Kovalla käskytyksellä kyl pysyy paikoillaan, mut entäs sit, kun itse on ampujana?
Harjoitellaan siis ihan vaan istumissa vieressä, rauhassa laukauksen kuuluessa. Palkataan ihan vain rauhassa olemisesta. Nyt jo muutaman treenin jälkeen, harjoittelu on alkanut tuottaa tulosta, mut pitkä on taival... =)

Ollaan käyty myös koiratarhoissa hieman harjoittelemassa sosiaalista kanssakäymistä. Kovin paljoahan me emme ole käyneet, meillä on ollut luottokoirakaverit =) Näin pystytty pitämään tilanteet hallinnassa ja välttämään ikkävät kokemukset.
Onkin sattunut tosi hyvin, et tarhassa ollut monta eri ikäistä urosta. On ollu mukava huomata, et Kapu ei nuoresta kukkoiästään huolimatta ole pörisijä tai rähjä. Hienosti käyttää singaaleja muille, jos tilanne on uhkaava. Uroitten leikki on usein vähän hevosenleikkiä, helposti kierrokset nousee liian korkeaksi. Tällaisina hetkinä Timosen tyttö on sit tuuletellut kitarisoja =) Sen jälkeen kaikki seisovat suurinpiirtein rivissä, niin koirat kuin niiden omistajat... ;) Kapu ja Uba on lähinnä nolon näköisinä: " et joo, tollainen toi meidän mamma on, arvatkaa vaan millaista meillä on kotona!" ;))

Jihuu!! Vsp ja 3. SERTI!

Tuuletukset =)

Tänään Salon näyttelyssä Lahtovaara Riitta antoi Kapulle kolmannen sertin ja vsp:n =D
Nyt on sitten sertit kasassa, enää sitten käyttöpuolen tuloksia odotellessa, et saatais Kapusta Suomen muotovalio...

Ei meillä näyttelyt kokonaan jää, varmaan 3-4 vuotiaana mennään uudestaan cacibien metsästykseen. Eturinta on meillä vielä vajaa, odotetaan Kapun miehistymistä ja sit uusin eväin taistoon =)

Tämän päiväinen arvostelu kuului näin:
" Erinomaista tyyppiä oleva kookas maskuliininen mittasuhteiltaan oikea oleva uros, oikea linjainen pää, hyvät korvat, kaunis kaula, erinomainen ylälinja, riittävä runko, eturinta puuttuu, tasapainoisesti kulmautuneet raajat, erinomainen lihaskunto, oikea karvanlaatu, normaalit sivuliikkeet, ajoittain korkea etuliikkeet, luonne ystävällinen".

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin =) Stadi hiljenee.



Hetkeksi ;)

Satu Mäkelä-Nummelan treenit

On mukava kuulua kerhoon, joka aktiivisesti järjestää jäsenistölleen treenejä, toimintaa ja virkistäytymistä =) Kerhohan on siis Uudenmaan Kanakoiraharrastajat =D

Tänään vuorossa oli vieraileva ohjaaja, olympiakultaa Pekingissä voittanut Satu Mäkelä-Nummela. Lappalaisen Pekka oli pyytänyt Satua tulemaan pitämään meille reeniä =) Osanottajiakin piisasi sopivasti. Sää ei ihan ollut meidän puolella, tuli nyt ainakin testattua toimiiko haulikko sateessakin, toimiihan se ;)

Satu näyttää mallia

Virpi, mie ja Satu

Sain kokeilla Sadun haulikkoa,voisi sanoa et oli aikas hyvä =)

Opastusta

Ohjeet tuovat tulosta...

Iso sisko valvoo... Vai miten se nyt oli ;)

Täytyy yrittää, jos ehtisi kaksi kertaa treenaa viikossa. Nyt kulki huomattavasti paremmin, kun oli lauantaina käynyt treenaa akkainpäivillä. Kolme sarjaa ammuin, 13/25, 13/25 ja 15/25. Olen tosi tyytyväinen treeneihin ja kiitollinen kaikista ohjeista ja vinkeistä =) Ehkä mä joku päivä saan paukuteltua puhtaan sarjan =) Tärkein tuntuma tän päivän treeneistä oli se ettei haave puhtaasta sarjasta ole utopiaa vaan lähellä ja tavoitettavissa =)

Kesän alkua

Pitkästä aikaa tännekin kuulumisia. Mikälie kevätväsymys tahi kiire, jäänyt kirjoittelut vähälle. Tarkoitus ollut monasti, mut...

Huhtikuu meni tapahtumarikkaasti. Saatiin muutamia hyvin onnistuneita lintutilanteita ja niiden innoittamana on nyt sitten ilmoittauduttu muutamiin metsäkokeisiin... (tais tää tyttö lähteä soitellen sotaan....)

Lehtokurppa alkaa kärytä Kapun nokkaan..

Seisonta...

Kurppa on piikissä...

Kevään hurjin tapahtuma oli kun Kapu tippui jäihin. Uba tippui myös pelastaessaan Kapua.. Onneksi kaikki päätyi onnellisesti, ei kummallekaan jäänyt kammoa vettä kohtaan =)

Uimamaisterit

Agility- ja flyballtreenit on alkanut myös. Alkuun oli tarkoitus, et olisimme käynyt mölli-kisoissa tänä kevään aikana, mut suunnitelmiin tuli muutos ensimmäisten treenien jälkeen.
Kapu kävi niin kierroksilla kentällä, ettei treenin aikana kestänyt juurikaan häiriötekijöitä. Siispä suunnitelmiin muutos ja nyt harjoitellaan keskittymistä ja työmoraalia kosketuskepin avulla. Tuntuu hölmöltä, kun muut treenaa ratoja, me treenataan kosketuksia... Mut harjoittelu tekee mestarin =), heti ekan treenin jälkeen oli muutosta havaittavissa =D Jos vaikka syksyllä päästäis lyhyisiin ratatreeneihin kiinni =)

Meikäläisen omat treenit on alkanut myös, nimittäin haulikkoammunnan =) Kerho järjestää taas treenejä Mäntsälän ampumaradalla Lappalaisen Pekan johdolla keskiviikkoisin. Täytyy sanoa, et treeni tulee todella tarpeeseen =) Sokea kanakin jyvän löytää, niin kävi viime viikolla, 25 kiekosta sain 15 alas =D Oli mahtavaa, kun edes hetkeksi tuli "tajunta" mitä pitää tehdä ja miten. Tavoitteet pitää laittaa kohilleen, jos saisi syksyllä yhden pudotuksen ihan omin käsin ja omalla torakolla.

Pitkäsaaren edustajia...

Pitkäsaaren Hugon isäntä Simo vuorossa,
meikäläinen keskittyy treeneihin ;)

Todistettu OSUMA!

Hyvä osuma, parempi mieli =)

Kapu is back!

Jep. Kehissä ollaan taas =)
Jalka parantunut hyvin ja tikit saatiin pois. Suht kivuttomasti meni kaksi viikkoa. 15 tikistä 11 pysyi kiinni. Tassunpohjassa oleva haava oli niin hankalassa paikkassa, et siinä meinasi tikit irtoilla ja irtosikin. Kapu olisi pitäny olla rauhoitettuna koko kaksi viikkoa, et olisi liikkunut niin rauhallisesti ja varovaisesti, ettei ne olisi päässyt irtoilemaan. 8 tikkiä tosiaan tassun pohjassa, onneksi ne neljä jäljelle jäänyttä piti kutinsa ja saatiin repale kiinni =)

Nyt ollaan testattu lähestulkoon kaikki markkinoilla myynnissä olevat tassusuojat, tossut ym. Piia kertoi ja suositteli heti silloin kättelyssä lasten kurarukkasta, jos joskus tarvii tassua suojata. On kuulma parhaimmaksi vaihtoehdoksi havaittu.... Jäärä (lue:pöljä) kun olen, enhän mä tietenkään voinut heti uskoa.... Ympäri mennään yhteen tullaan, kurarukkanen on tosiaan paras ja edullisin vaihtoehto =) kaksi paria meillä meni =) Hyvä RUKKA! On vielä kaupanpäälle kotimainen tuote =) Kiitos Piia vinkistä, mulla on tunnetusti "hieman" pitkät piuhat xD, mut parempi myöhään milloinkaan.

Huomenna käydään vielä hierojalla laittamassa lihaksisto kuntoon, niin päästään todenteolla kunnolla lenkkeilee ja treenaa =)

Mä meinaan heittäytyä ihan hurjaksi, armottoman kovalla luotolla Kapuun ja itseeni, ajettelin mennä agilityn-möllikisoihin huhti- ja toukokuun lopussa =D Kääk, nyt jo jännittää!

Takapakkia vol.2

Nukkumatti saapui...

Kapun jalka ei sitten vieläkään ole kunnossa. Se patti minkä luultiin olevan ihan sidekudosmuodustumaa pehmytkudosvamman seurauksena, olikin sitten ihan kunnon mätäpatti.

Sikäli erikoista, kun kyseistä jalkaa oli kuvattu jo kahteen kertaan eikä mitään näkynyt. Puu tms. ei näy röntgenkuvissa, mutta ne tekee jotain kaasumuodotusta, mikä taasen voidaan havaita kuvissa ja sitä kautta tietää, että kudoksessa on jotain mikä sinne ei kuulu. Paitsi meillä.

Ell totesi ettei ole koskaan aikaisemmin törmännyt vastaavanlaiseen tapaukseen, että kuvat näyttävät aivan puhdasta. Sekin tekee tilanteesta surkuhupsain, kun jalkaa oli tosiaan kuvattu kahteen kertaan kahden eri eläinlääkärin toimesta... =(

Vammahan tuli 14.1, pitkä aika pitää noinkin paljon tavaraa jalan sisällä..

Puusälää...

Yllä olevasta kuvasta näkee hieman pattia kannuskynnen alla, ei näytä niin suurelta tuossa asennossa, mut se alkoi näyttää räjähtämäisillään olevalta finniltä. Karvatkin oli jo jonkinverran lähtenyt siitä päältä.

Patti tosiaan leikattiin auki, huuhdeltiin tosi tarkasti ja ommeltiin kiinni. Samoin se tassunpohjassa auki oleva haava revidointiin ja ommeltiin kanssa kiinni. Viljelyt patista, et tulee varmasti oikeat antibiootit, ettei enää enempää paraneminen pitkittyisi. Et näin.

Kaksi viikkoa remmilenkkiä taas tiedossa =( Tietää aivojumppaa, mulle sekä Kapulle.. Mitähän kaikkea me keksitäänkään? Oppisikohan se keittää aamukahvit ;)

Nyt peukut pystyyn, et ihan oikeasti jalka tulisi kuntoon =)